Tarvitsiko vauva tätä?

 

Raskausaikana kirjoittelin tarpeellisista hankinnoista vauvalle (voit lukea jutun täältä). Siinä mainitsinkin, että todellisen tarpeen huomaa usein vasta vauvan synnyttyä. Edes aiemmat lapset eivät auta siinä, mitkä tavarat ja tarvikkeet ovat tarpeellisia tai välttämättömiä uuden vauvan kanssa. Nyt ajattelinkin näin kuukauden jälkeen kertoilla, mitkä meillä on ollut niitä ehdottomia asioita mitä ilman ei pärjättäisi ja mitkä on jäänyt vain nurkkaan pölyttymään. Myös muutamia yllättäviä löytöjä on ilmennyt!

Aiemmassa kirjotuksessa listasin nämä asiat omasta mielestä välttämättömiksi

• Peti
• Kylpypyyhe
• Käsipyyhe (tai muutama)
• Sisävaatteita
• Ulkovaatteita
• Ulkoasusteet
• Kulkuväline
• Vaipat
• Pumpulipuikot

Ja edelleen pidän näitä sellaisina perustarvikkeina, joilla pääsee hyvin alkuun vauva-arjessa. Nämä kun löytyy kotoa kun vauva sinne tulee niin ollaan jo hyvällä mallilla. Näitä taas pohdin asioiksi, jotka ovat joillekin välttämättömiä, toisille täysin turhia ja osalle hyvä olla kotona, mutta vähäisellä käytöllä.

• Tuttipullo
• Tutti
• Lämpöpussi
• Rintapumppu
• Maidonkerääjä
• Hoitopöytä
• Hoitoalusta
• Pinnasänky
• Lisää kulkuvälineitä
• Lisää vaatteita
• Sitteri
• Leikkimatto
• Lelut

Näistä ylläolevista meille oli hankittu ennen vauvan syntymää pinnasänky, hoitopöytä, sitteri ja lämpöpussi. Sekä lisää kulkuvälineitä. Kun vauva tuli taloon niin meille oli hankittuna

•       Pinnasänky
•       Hoitopöytä
•       Kaukalo
•       Vaunut
•       Kantoliina
•       Kehto
•       Sitteri
•  Vaipanvaihtoon ja peseytymiseen tarvittavat välineet (vaipat, kosteuspyyhkeet, öljyt, pesuaineet, pyyhkeet, vanupuikot ja -laput)
•       Vaatteet
•       Unipesä
•       Lämpöpussi vaunuihin ja kaukaloon
•       Tutti

Näiden lisäksi ostettiin vauvan synnyttyä

•       Sähkökäyttöinen rintapumppu
•       Tuttipullo
•       Leikkimatto
•       Parempi lämpöpussi kaukaloon

Toistaseksi kaikki nämä on tulleet käyttöön enemmän tai vähemmän. Jos pitäisi nimetä turhin väline niin meillä se olisi varmaan pinnasänky. Alkuun olin ajatellut, että opetan vauvan nukkumaan päiväunet yläkerrassa pinnasängyssä, jotta saa nukkua siellä rauhassa. Todellisuudessa reilun kuukauden aikana hän on nukkunut ehkä yhdet päiväunet pinnasängyssä. Yöunille laittaessa laitettiin aluksi pinnasänkyyn nukkumaan, jotta saadaan itse hetki nukkua omassa sängyssä ilman vauvaa, otettaisiin sitten ensimmäisen heräämisen jälkeen viereen. No, nyt se  on mennyt siihen, että vauva nukutetaan meidän sänkyyn ja nukkuu siinä aamuun asti. Päiväunetkin nukutaan sylissä liinassa tai kehdossa alakerrassa. Joskus harvoin suostutaan jäädä nukkumaan vaunuihin lenkin jälkeen. Pinnasängyn voisi siis ihan hyvin laittaa pois. Toki se on kätevä pitää vauva pinnasängyssä rauhassa kun haluaa vaikka illan hämärässä vähän läheisyyttä Tanelilta. Joten todennäköisesti pinnasängystä luovutaan vasta kun neiti siirtyy isosiskon kanssa samaan huoneeseen ja saavat yhteisen sängyn. Haaveissa on kyllä hankkia isompi sänky, jotta voitaisiin kaikki nukkua perhepedissä. Tällä hetkellä 160 cm sänkyyn neljän mahduttaminen ei nyt ole mahdotonta, mutta ei siellä levollista unta ainakaan nukuttaisi.

Jos pinnasänky on jäänyt meillä turhimmaksi välineeksi, niin ehdottomasti yhtenä tarpeellisimpana tavarana on yllättäen noussut alakerrassa oleva kehto. Mä miettisin raskausaikana tarvitaanko sellaista, että olisi nukkumapaikka alakerrassakin mihin R ei pääse sörkkimään, mutta todettiin sitten että turha sellaista on hankkia. A voi hyvin nukkua alakerrassa vaunukopassa turvassa innokkaan isosiskon pikkusormilta. Kuitenkin näin meidän paikallisella lastentarvikekirppiksellä tän meidän kehdon erittäin huokeeseen hintaan (oisko ollut vähän päälle 30€) ja varovasti sitten kysyin Tanelilta että pitäiskö kuitenkin ostaa se. Ja paras hankinta ehdottomasti! A nukkuu eniten unia siinä, kehdon saa siirrettyä pitkin olohuonetta ja keittiötä sinne missä itekin on. Ja kun alkuun kävi isovanhemmat katsomassa vauvaa ja istuttiin kahvipöydässä, saatiin A mukaan keittiöön eikä tarvinnut kenenkään pitää sylissä tai jättää lattialle sitteriin. Toki varmasti oltaisiin saatu sama vaunuilla ja vaunukopalla, mutta on toi kehto kyllä aika korvaamaton apu. Ja toisaalta, vaikka alkuun oli tarkoitus hankkia joku sellainen nukkumapaikka mihin R ei pääse, niin on ollut helpottavaa kun R yltää kehtoon ja pystyy vaikka tuomaan kehtoon jääneen tutin tai laittamaan A:lle tutin takaisin suuhun kun itkee kehdossa.

Esikoisen aikana ostin muutamankin tuttipullon raskausaikana varmuuden vuoksi, jos vaikka pitäisi saada isä maidonantajaksi. No, esikoinen ei huolinut pulloa, ei sitten millään. Sen verran että saatiin ensimmäisinä päivinä muutamat kivat kuvat kun isi ruokkii vauvaa. Ja sitten alkoi totaalinen kieltäytyminen. Mä oletin, että tän tokan kanssa kävisi samoin joten en hankkinut tuttipulloa varalle. No, kävikin niin hullusti, että mä jouduin hammaspäivystykseen A:n ollessa viiden päivän ikäinen. Mun äiti tuli kattomaan A:a sillä välin että mä käyn nopeesti kattomassa mikä hammasta vaivaa ja ottamassa mahdollisen ab-kuurin. Imetin A:n ennen lähtöä, pakkasessa oli muutama ruisku maitoa mitä voisi antaa jos hätä iskisi. Mulla oli aika varattuna, joten ajattelin ettei menisi kuin korkeintaan puoli tuntia niin oon takasin kotona. No, loppujen lopuksi olin 2,5h poissa kotoa. Sinä aikana ehtikin neidillä nousta nälkä. Eikä kotona ollut pulloa, ei pumpattua maitoa, eikä korviketta. Onneksi mun sisko sai haettua kaupasta joten saatiin A:lle ruokaa ennen kuin mä pääsin takaisin kotiin imettämään. Tää kerta oli sellainen pieni herätys että ehkä sitä on hyvä pitää kotona edes yhtä tuttipulloa ja korvikepakettia. Koskaan kun ei tiedä jos pitääkin äkkiä lähteä jonnekin ja siellä venähtää. Itse en ainakaan näin korona-aikana kovin mielelläni vie vauvaa terveyskeskuksiin hengailemaan jossei ole ihan pakko.

Jos esikoinen ei huolinut tuttipulloa, niin tää nuorempi ei meinannut millään huolia tuttia. Mä ostin Prismasta jokaisenlaista tuttia mitä vain löysin jos edes joku sopisi meidän tarkalle neidille. Epätoivo alkoi iskeä kun tutti toisensa perään hylättiin eikä millään suostuttu lussuttamaan. Kunnes ihme tapahtui ja löydettiin sopiva tutti! Nyt vähän jännitetään kun tutti on 0-2kk:n ikäisille, että mistä seuraava tutti joka huolitaan. Tällä hetkellä on tulossa kahdenlaiset Bibsit, josko hehkutus ei ole huuhaata ja ne on oikeasti tutteja jotka sopivat vauvoille jotka eivät muuten huoli. Jännityksellä odottamaan…

Näiden havaintojen lisäksi mitkä hankinnat on meillä olleet toimivia, niin vielä haluaisin lisää kantoliinoja, varsinkin rengasliinan. Vauva viihtyy liinassa todella hyvin ja usein viedään isompaa päiväkotiin kävellen niin että nuorin on liinassa mun takin alla. Kotonakin usein rauhoittelen väsynyttä, mutta nukahtamisesta kieltäytyvää vauvaa liinassa, johon sitten hyytyykin ja nukkuu pitkät unet. Pitkän liinan sitomisessa on kuitenkin oma hommansa, joten rengasliina olisi sata kertaa kätsympi. Rengasliinan lisäksi haaveilen kantotakista, joka menisi melkein säässä kuin säässä. Nyt neiti kulkee toppatakin alla mihin mahtuu hyvin, mutta ilmat toivon mukaan tässä kokoajan lämpenevät ja jossain vaiheessa ainakin itsellä tulee kuuma kulkea toppatakki päällä. On vaan niin paljon helpompaa pukea takki vauvan päälle, kuin vauvalle paksuja ulkovaatteita ja takin päälle. Ehkä vielä joku päivä saan aikaseksi ostaa itelleni jonkun hyvän kantotakin mikä menee melkein pitkin vuotta. Ja sen rengasliinan.