KUINKA VALMISTAUTUA SYNNYTYKSEEN?

 Synnytykseen valmistautuminen. Aihe, joka nousee varmasti monen odottajan mieleen jossain vaiheessa raskautta. Monelle nousee varmasti mieleen tarvitseeko synnytykseen valmistautua ja kuinka valmistautua synnytykseen? Raskauteen ja vauvoihin liittyvät someryhmät ja keskustelufoorumit ovat täynnä keskusteluja siitä, kuinka tulevaan synnytykseen tulisi valmistautua tarkkaan ja tehdä tarkat suunnitelmat ja toiveet sekä sitä, ettei synnytykseen kannata liian tarkkaan valmistautua, sillä koskaan ei voi tietää miten synnytys etenee, oli  kyseessä ensimmäinen tai viides.

Valmistautumatta synnytykseen?

Parhaimmat keinot synnytykseen valmistautumiseen? Esikoista odottaessa oma ajatus synnytykseen valmistautumisesta oli se, että menen katsomaan miten homma etenee ja otan kaikki mahdolliset kivunlievitykset. En tahtonut suunnitella miten tahdon synnytyksen etenevän ja mitä toimia ja keinoja missäkin vaiheessa käyttää. Tahdoin mennä paikalle takki auki ja päättää tilanteen tullessa eteen miten se hoidetaan. Tutustuin kyllä raskauden aikana synnytykseen ja sen vaiheisiin neuvolassa ja kotona itsenäisesti. Synnytysvalmennuksessakin tuli kertaalleen käytyä, jossa tutustuttiin tiloihin, synnytysasentoihin ja kivunlievityksen keinoihin. H-hetken kohdalla kaikki se oli kuitenkin unohtunut ja ainoa mitä päässä pyöri oli epiduraali ja sängyssä makoileminen. Ja klassinen selällään ponnistaminen.

Vaikka moni voisikin kauhistella miten voi näin valmistautumatta lähteä synnyttämään, niin itselle jäi vain positiivinen kokemus synnytyksestä. TYKSissä oli niin ihana ja osaava henkilökunta (ainakin lokakuussa 2018), joka huolehti ja neuvoi aina eri vaiheissa kuinka helpottaa omaa oloa. Itselle ainakin jäi tunne siitä, että halutaan luoda mahdollisimman positiivinen kokemus synnytyksestä. Itsestä tällainen takki auki-tyyli loi sen, ettei luonut turhia odotuksia ja haaveita siitä, millainen ensimmäinen synnytys olisi. Varsinkin kun aiempaa kokemusta ei ollut, eikä voinut tietää yhtään miten itse esimerkiksi kivun kestää.

Kuinka valmistaudun tulevaan synnytykseen?

Nyt kun toisen laskettu aika ja synnytys lähenee (vaikkakin hitaammin kuin itse toivoisin), olen taas alkanut miettiä, onko jotain mitä haluaisin tehdä eri tavalla toisessa synnytyksessä kuin ensimmäisessä. Jo ensimmäisen synnytyksen jälkeen sanoin, että jos toisen kerran vielä tänne tullaan, niin haluan kokeilla miten keho jaksaa. Ja ennen kaikkea se, miten oma mieli kestää kivun ja kuinka saisi psyykattua itsensä siihen, ettei turvaudu vain sikiöasennossa sängyssä makoiluun vaan yrittäisi lievittää kipua erilaisilla keinoilla. Vaikka edelleen synnytystoivelistalla lukee varmaankin ensimmäisenä se, että tahdon saada lääkkeellistä kivunlievitystä sitä pyytäessäni, ellei asialle ole lääketieteellistä estettä, on oma tahto kokeilla päästä mahdollisimman pitkälle ilman esimerkiksi epiduraalia kasvanut huomattavasti.

Jos saisin itse päättää täysin miten synnytys etenee, kuinka nopeasti, miten kestän erilaiset kivut ja miten synnytyksen jälkeen kumpikin voidaan vauvan kanssa, niin tällaista synnytystä toivoisin; Aamulla alkaisi supistukset, jotka päivän mittaan voimistuisivat. Hoidon jälkeen esikoinen menisi mummulaan samalla kun itse koittaisi selvitä supistuksista saunomalla, lämpimällä suihkulla ja kevyellä lenkkeilyllä. Yöllä lähdettäisiin ajamaan kohti sairaalaa. Sairaalassa kuuntelisin äänikirjoja niin kauan että olo muuttuu sietämättömäksi tai paikat ovat auenneet tarvittavan 10cm ja lapsi syntyisi jakkaralla ponnistaen aamuyöstä. Kaikki voitaisiin hyvin ja päästäisiin illaksi takaisin kotiin. Tämä olisi se täydellinen synnytys, jos kaikki menisi niin kuin itse haluan. Todennäköisyys tälle on kuitenkin häviävän pieni ja jos jostain syystä kaikki menisi juuri näin, lupaan laittaa hirveät määrät lottoja, eurojaskoja ja arpoja menemään, josko onni suosisi vielä uudestaan. Vaikka tämä olisikin oma haave ja omilla toimilla ainakin ajatuksissa yritän päästä tähän, en poissulje myöskään sitä vaihtoehtoa, että makaan kotona sängyssä valittaen miten kovin sattuu ja kiukuttelen miehelle kun aiheutti tämän. Näin meni esikoisen synnytys ja silti kaikki meni loppujen lopuksi hyvin eikä traumoja jäänyt kun haluaa vielä uudelleen kokea sen.

Onko synnytykseen valmistautuminen tarpeellista?

Usein olen vastannut kyselyihin joissa kysellään onko synnytykseen valmistautuminen tarpeellista tai kuinka valmistautua synnytykseen vastannut, ettei synnytykseen valmistautuminen ole välttämätöntä. Paljon vaikuttaa se, kuinka hyvin ottaa vastaan sen, etteivät asiat mene omien suunnitelmien mukaan. Jos kestää pettymykset ja suunnitelmien muuttumisen, voi tehdä tarkkojakin toivelistoja mitä synnytykseltä toivoo. Jos taas kokee itselle vaikeaksi esimerkiksi tilanteen, jossa olisi toivonut ammetta, eikä sitä synnytykseen saakaan ja kokee synnytyksen pettymyksenä, kannattaa miettiä olisiko itselle mukavampaa mennä synnytykseen avoimemmin mielin ja ottaa tilanteet vastaan sitä mukaan kun ne tulee ja tehdä päätökset kun niiden aika on. Jokainen meistä kuitenkin toivoo synnytyksestä mieluista kokemusta kivuista huolimatta. Sektio on ihan yhtä hyvä keino synnyttää kuin alatiesynnytys, eikä tee vähemmän äidiksi. Se, että haluaa nopeasti lääkkeellistä kivunlievitystä luomuna synnyttämisen sijaan, ei tee itsestä yhtään heikompaa. Jokainen synnytys on erilainen ja jokainen synnyttäjä on erilainen.

Jos saisi sanoa vain yhden ohjeen synnytykseen valmistautumiseen, sanoisin tärkeimpänä sen, että ottaa selvää synnytyksen kulusta. Kun tietää, miten keho muuttuu synnytyksen aikana ja mitä milloinkin tapahtuu on varmasti helpompi olla synnyttämässä. Oli mukana sitten tyhjän tai täyden A4 kanssa. Loppujen lopuksi ainoa millä on väliä on se, että saa pienen nyytin syliinsä.